LA LIBELLULA

30/08/2015

La libellula, sudenkorento, on minulle maailman kaunein italian kielinen sana. Kun sen ääntää oikeaoppisesti, on suu täynnä pulleaa ällää. Italiassa ymmärretään kauneutta, tosin englannin kielinen vastine, dragonfly, on kyllä paljon kuvaavampi tälle pikkupedolle. Juoksen libelluloiden perässä pitkin mökkipihaa. Tyypit eivät pysy paikoillaan kuin hetkiä ja onnistun juuri ja juuri nappaamaan laiturilla kuvan yhdestä keskikokoisesta.  La libellula on myös ensimmäinen Kipparin oppima italian sana. Hän, toisin kuin italialainen ystäväni, joka silloin tällöin hellittelee minua libellulaksi, kutsuisi minua varmaan paljon mielummin lohikäärmekärpäseksi.  

VIIMEINEN KESÄ(LOMA)PÄIVÄ

30/08/2015

Elokuu lähenee loppuaan, ilmassa on selvästi syksyä. Niin myös tunnelmassa. Olemme saaressa viimeistä kertaa Kipparin lomalla, kun seuraavaksi palaamme, on laiturielämä enää muisto menneestä kesästä. Nyt vielä tarkenemme pystyttää leirimme. Kaikki tuntuu kuitenkin toisenlaiselta kuin viimeeksi, selän takana pihamaan mustikanvarvut ovat punertuneet. Ainoat, joilla näyttää vielä olevan  kesä ovat perhoset. Ne ovat tänä vuonna myöhäisherännäisiä ja liihottelevat monilukuisimpina- ja rotuisimpina kuin yhtenäkään hellepäivänä. Sisälle mökkiin liihottelee yhtä aikaa kaksi neitoperhosta. Koetan ohjailla niitä hellävaroin takaisin ulos, jotten lyhentäisi niiden elämää yhtään enempää. Kovaa työtä, käytän tilaisuutta hyväkseni ja yritän ikuistaa niiden haurasta kauneutta. Huomenna alkaa arki.

KOLLEGAT

29/08/2015

Saan kutsun työpaikalleni tärkeään juhlaan. Moni epäilee, etten edes maksettuna astuisi paikalle täältä suloisesta joutilaisuudestani, mutta suorastaan hingun tilaisuuteen, jossa tapaan työkaverini. Tervehtiessäni pomoani tunnen miten täydellisen vapaa olen. Jo kolmas vuorotteluviikko on takana, mutta tätä ennen en ole tuntenut itseäni muuksi kuin tavalliseksi kesälomalaiseksi. Olen vierailija minut uuvuttaneessa ympäristössä, vapaa astumaan ovesta milloin haluan ja olemaan palaamatta yli kolmeensataan päivään. Vastaan kymmeniin "nomitäkuuluu"-kysymyksiin, ja vastausten edetessä hymyni levenee levenemistään ja "törkeänhyvää" alkaa kuulostaa jo lähes rivolta. Melkein kaikki näyttävät hyviltä ja kauniilta. Ne viheliäisimmätkin. Onneksi joukossa on monia, joita halaan mielelläni. Ja sitten ovat vielä Kollegat. Ilman heitä en palaisi. Heitä ikävöin aidosti. Tämän joukon kärjessä on ehdottomasti maisteri R. 

TUMMAA SATOA

28/08/2015

Ostelen kilokaupalla mustikoita, karviaisia, vadelmia ja herukoita läheiseltä marjatilalta. Sekä paljon kaikkea, mitä emme välttämättä edes syö. Meillä on vaaseissa ja purnukoissa tummaa lehtikaalia ja kruunutilliä sekä vadeilla ja tarjottimilla asetelmia hedelmistä ja simpukoista, Vain siksi, että ne ovat niin suunnattoman kauniita. Sisustan sadolla ja innostun kuvaamaan värikollaaseja. Kunhan sysky etenee, sommittelen vielä ainakin jotain syvän punaista. Tästä nautin, sisäisesti ja ulkoisesti.

RUNNING BABES

26/08/2015

Olen oppinut juoksemaan. Mikä upea taito ja siitä syntyvä ilo! Nautinto on hitaudessa, tässäkin asiassa. Opettelin askellustani Kipparin kävelyn tahtiin, aluksi poljin kirjaimellisesti paikoillani, mutta hyvin pian jaksoin jo ilman ainuttakaan kävelyminuuttia. Tyytyväisyyden tunne on varmasti palkitsevin ja innostavin tunne ainakin juoksijan maailmassa! Hehkutin metodiani ystävälleni, jonka juoksuyritykset olivat aina päätyneet takaisin sohvalle, aivan kuten omanikin aiemmin, ja sain hänet liittymään lahkooni. Nyt olemme erottamattomat, lenkkipolkujen ja pururatojen Running Babesit, polvisukat ja lenkkarit very match. On upeaa tehdä itselleen jotain näin hyvää ja saada vielä askel kulkemaan samaan tahtiin ystävän kanssa. Enpä aikanaan olisi uskonut, että tähän päädymme, kun ensimmäisen kerran tapasin kaljupäisen, juuri kävelemään oppineen huuliharpunsoittaja-ystäväni. 

E' LA STAGIONE

25/08/2015

Minulla on ystävä, Franco Pollo. Sesongista riippuen hän on pizzamies, kirjamies, lintumies ja pionimies, tänään hän on rapumies. Setvittyään verkkonsa hän on ovellani kylmälaukussaan yöllä pyydettyjä ja aamulla keitettyjä jokirapuja. 

Rakastan sesonkeja. Puutarhasesonki on näkynyt lautasillamme ja kipoissamme päivittäin. Nautin täysin vihdoin koittaneesta kesästä, auringosta ja lämmöstä, joka maukastuttaa satoa, mutta toivon samalla sadetta, se laittaisi alulle sienisesongin. Ystäväni lupaa tarvittaessa muuntautua myös kanttarellimieheksi. Olen onnekas. Ehkä tuleva syksy tuo oveni taakse myös cashmirmiehen...

Otukset olivat täydellisiä, niin kauniita ja maukkaita. Grazie, Caro Franco Pollo.

IHANA ELOKUU

19/08/2015

Vietämme Kipparin kanssa saaressa ihania elokuun lämpimiä päiviä ja tummia iltoja. Vaikka päivän lämpö tuntuu samalta kuin minkä tahansa lämpimän kesäkuukauden, ovat elokuun nopeasti pimenevät illat kuitenkin ihan omanlaisiaan, maagisia. Veljeni tulee illalla saunomaan. Lauteilla istuessani huomaan, miten ihanaa on olla hetki yksin, kun Kippari ja veli saunovat keskenään. Olemme olleet tauotta kylkimyyryläisinä kuukauden ja suloinen joutilaisuuteni on kuulemma alkanut muuttua hapokkaaksi.

HELSINKI, AMORE

16/08/2015

Olemme Kipparin kanssa muutaman päivän Helsingissä. Rakastan kesäistä Helsinkiä ja merta. Kippari käy työhaastattelussa ja saa hommia maista, joita hän ei onneksi ;) ota vastaan. Juhlimme sitä! Ja sitä, että nyt on jalka oven välissä oikeaan suuntaan.

Helsingissä pääsee helposti tunnelmaan, että olisi paljon kauempanakin. Asumme Kalastajatorpalla aivan meren äärellä, kuljeskelemme pitkin Munkkiniemen rantaa ja kuolaamme Uimarinpolun ja Rantatien taloja. Teemme retken Suomenlinnaan, vaeltelemme mukulakivillä, Kippari käy sukellusveneessä ja nautimme viiniä huikeilla näkymillä kimmeltävälle merelle. Elämä tuntuu omalta. Toivottavasti haaveeni toteutuu ja löydän muutamaksi talvikuukaudeksi asunnon Helsingistä.

ELLUN KANA SAARESSA

11/08/2015

Kuljen laiturin ja riippukeinun väliä ja kaikki mitä teen liittyy nautiskeluun, häpeilemättömän täydellisesti. En toimita mitään tähdellistä, muut tehkööt työt. Kippari pilkkoo puita kun jouten olo käy ylivoimaiseksi. Halkeavista puista lähtee kaunis ääni ja auringon kuivattaman puun tuoksu. Bikineitteni ylä-ja alaosa ovat eriparia, eikä toisella niistä ole välttämättä edes mitään tekemistä bikineitten kanssa, hiuksia olen harjannut ehkä pari päivää sitten ja kasvoilla on vain aurinkosuojaa. Kipparin mielestä olen muuttunut parissa päivässä täydelliseksi Ellun kanaksi. Tästä blogista saattaa siis hyvin tulla kaikkien tyyliblogien antiblogi. Mutta kyllä tämä Ellun kana shamppanjaa sentää juo.

Ilta-auringon läpivalaisemat alien-varpaat. Juuri oikea korallin sävy lakassa suorastaan sulautuu kynsiin, ehkä minussa sittenkin muhii tyylibloggari...