26/08/2015
Olen oppinut juoksemaan. Mikä upea taito ja siitä syntyvä ilo! Nautinto on hitaudessa, tässäkin asiassa. Opettelin askellustani Kipparin kävelyn tahtiin, aluksi poljin kirjaimellisesti paikoillani, mutta hyvin pian jaksoin jo ilman ainuttakaan kävelyminuuttia. Tyytyväisyyden tunne on varmasti palkitsevin ja innostavin tunne ainakin juoksijan maailmassa! Hehkutin metodiani ystävälleni, jonka juoksuyritykset olivat aina päätyneet takaisin sohvalle, aivan kuten omanikin aiemmin, ja sain hänet liittymään lahkooni. Nyt olemme erottamattomat, lenkkipolkujen ja pururatojen Running Babesit, polvisukat ja lenkkarit very match. On upeaa tehdä itselleen jotain näin hyvää ja saada vielä askel kulkemaan samaan tahtiin ystävän kanssa. Enpä aikanaan olisi uskonut, että tähän päädymme, kun ensimmäisen kerran tapasin kaljupäisen, juuri kävelemään oppineen huuliharpunsoittaja-ystäväni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti