ONNENKORJUUAIKA

12/09/2018

Aina syksyisin iskee hirveä halu olla maalainen. Unelmieni maalainen on omavarainen. Se tekee maalaisesta juurevan. Maalaisen ei tarvitse maadoittaa itseään punaisilla villasukilla tai energiahoidoilla. Maalaisen kädet ovat koko ajan pinttyneet ja kynnen aluset multaiset, koska maalainen poimii ja noppii itsensä onnelliseksi. Maalaisen ei tarvitse poistua ahon laidasta metsän siimeksestä kuin korkeintaan voiostoksille, koska kirnuta ei nyt viitsi enää maalainenkaan.

Tapaan ilmielävän unelmieni maalaisen. Kuuntelen monttuaukinaisena kuola valuen kun tämä suunnittelee viikon syömisiään: itse ongittuja ahvenia ja haukia, sieniä, oman maan vihanneksia ja juureksia, maatiaiskanojen munia, jänispaistia, mustikkapiirakkaa ja itse puristettua omenamehua. Maalainen kiertää veistä haavassani kertomalla vielä, miten hänen kellarinsa hyllyt notkuvat kaikesta hillotusta, survotusta ja säilötystä. Enää puuttuvat kuulemma vain sormenpään kokoiset pikkurouskut, joista voisi tehdä pikkelsiä. Byääääh!

En olisi varmaankaan kovin hyvä maalainen. Olen enemmänkin kuin ison kirjan taivaan lintunen. Koettaisin kaikin keinoin luistella kylvämisestä ja kyntämisestä, kitkemisestä puhumattakaan. Poimisin kirjaimellisesti jyvät akanoista. Ja sittenkin vain sellaiset, joista korit täyttyisivät vinhaa vauhtia.

Lempipoimittaviani ovat sienet. Onneksi metsäläisyys on paljon helpompaa kuin maalaisuus. Luontoäiti tekee työt ja itse voi vaan mennä korjailemaan potteja. Olen tällä hetkellä tattiomavarainen ja mustine kynnenalusineni vahvasti maalaiseen kallellaan. Nopittavaa piisaa valitettavasti muissakin kuin sienissä, sillä tämän syksyn hirvikärpässato on suorastaan ylitsepursuava. Se ken keksii näitä pirulaisia hyödyntävän innovaation, ehtii hyvin jouluksi Bahama-saarille kylpemään rahoissaan. Erään retken jälkeen poimin hirvareita päästäni kuin puolukoita mättäästä. Olen joutunut niiden takia myös sekä läheltä piti hirvikärpäskolariin että evakkoon omasta kodistani.

Sadonkorjuuni rajoittuisi pitkälle sieniin ja hirvikärpäsiin ellen omaisi maalaisia sukujuuria. Aurinkoisena sunnuntaina kerään tattien lisäksi korit täyteen omenoita, luumuja, kurkkuja, lehtikaaleja, porkkanoita, punajuuria, palsternakkoja, sipuleita, auringonkukkia, daalioita ja astereita - puhdasta luomuonnea.