27/11/2015
Saan luettua nykyisin hävyttömän vähän ja hävyttömän nihkeään tahtiin. Päätän kuitenkin selviytyä Norman takkuisuudesta, vaikka se hämmentääkin suhdettani kotimaiseen lempikirjailijaani. Kyyhkysten kanssa tarvitsin aikoinaan kaksi aloitusta, joiden välissä vierähti kokonainen vuosi ennen kuin pääsin tarinan siiville. Siltikin, vaikka tarina sijoittui Viron lähihistoriaan. Soisin mieluusti, että Sofi pysyisi lestissään ja kirjoittaisi vain Viro-aiheisia kirjoja. Kallion mafiapiireissä pyörivä Norma jättää petetyn tunteen. Dekkarit maailmaa riistävistä vääryyksistä haluan yhä Ruotsista ja Tanskasta. Yliluonnollisuuskaan ei kolahda. Kaipaan Puhdistuksen tunnelmia. Kehoitan Signor Amorosoakin tarttumaan Purgaan, kun saamme tehtäväksi keskustella kirjallisuudesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti