21/08/2017
Voihan elokuu! Käy melkein sääliksi sen hyvittely-yrityksiä, kun se koettaa saada oiottua kesän kanssa ristiin menneet sukseni takaisin ladulle. En tiedä miten päin sitä eläisin. Kerran kylmennyttä on hankala lämmittää. Elokuulla on lämmin käsi, mutta sen tarjoama kyyti vie kylmään. Sen sukunimi on syksy.
En ole parhaimmillani siirtymätilanteissa. Tarvitsen aikaa ja rauhaa palautua tehdasasetuksille. Jos olisin 3-vuotias, makaisin parasta aikaa selkä kaarella lattialla ja kiljuisin naama punaisena syksyyn asti. En alistuisi ilman muutosvastarintaa. Nyt lillin välitiloissa, loman ja arjen rajamailla.
Elokuu on siirtymää helpottavien vinkkien ja ohjeistusten sesonkiaikaa. En ole asian äärellä selvästikään yksin, tehokkuusviittojen alla lymyilee kohtalotovereita. Luen kaiken eteen tulevan valaistumisen toivossa. Suunnittelen ohjeiden mukaan seuraavaa lomaa, leikin lomaa arki-iltoina, teen viikonlopuista kompakteja lomapaketteja, mutta ennen kaikkea koetan saada arkiminän käyttämään lomaminän järkeä.
Sen enempää Sipilää konsultoimatta julistan elokuun semikuukaudeksi. Annan luvan itselleni (ja kaikille halukkaille) nauttia elämästä vielä hetken kuin Ellun kana ja lisätä tehoja kuopaisu kuopaisulta. Ehtii sitä kultaa munimaan myöhemminkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti