CIAOOO !

24/06/2018

Terveisiä Toscanasta! Ennen kertomuksia kumpuilevan maaseudun dolce vitasta on tarpeen jakaa muutama tosiasia matkustamisen tuskasta ja kamaluudesta: Ensimmäisenä täytyy kammeta työkseen matkustava matkakumppani hiellä ja vaivalla uuteen reissuun. Sen jälkeen alkaa armoton jaagaaminen helposti saavutettavasta, aikatauluihin sopivasta, kriteerit täyttävästä määränpäästä ja tuntien seilaaminen lentoyhtiöiden ja buukkausfirmojen sivustoilla sekä sähköpostittelu kontaktien kanssa. Väliin mahtuu epätoivon hetkiä, joina olen varma etten taaskaan ikinä milloinkaan matkusta minnekään.

Kun palapelin palaset loksahtavat vihdoin paikoilleen, alkaa matkustamisen todellinen painajainen. Ajamme periferiasta lentokentälle nykyisin jo edellisenä iltana, jotta saamme nukkua jossain järkyttävistä kenttähotellista ennen aamulentoa. Silti yö jää lyhyeksi ja tungeksimme laukkuinemme lähtöaulassa kukonlaulun aikaan. Itsepalvelemme laukkumme matkaan tarranauhat vinksallaan, piippaamme turvatarkastuksessa, vaikka olemme riisuneet kaiken hälyyttävän muovilaatikkoon ja annamme näytteitä sormenpäistä, sillä jollain on epäilys, että saatamme terrorisoida sitkeällä työllä hankitun lentomme. 

Seuraavaksi alkaa odottelu ja jännitysnäytelmä siitä, lentävätkö koneet ajallaan ja ehdimmekö jatkoyhteydellemme, jos sellainen on. Yleensä juuri kun kaikki näyttää hyvältä kapteeni kuuluttaa, että joudumme odottelemaan nousulupaa tukahduttavan kuumassa koneessa vielä ainakin puoli tuntia kanssamatkustajista äänekkäimpien (matkakumppanin karma) elämöidessä jo täyttä päätä penkkiriveillä edessämme, takanamme ja sivuillamme. 

Viimeisimmällä matkalla määränpäähän laskeuduttuamme juutumme paikallisen autovuokraamon rattaisiin, vaikka olemme hoitaneet kaiken etukäteen kotona. Automme avaimia etsii kolme italiaanoa, helle paahtaa vihdoin niskaamme ja reissua on takana laskutavasta riippuen vähintäänkin lukuisia tunteja ja edessä, jos moottoriteiden liikennemadonna suo, vielä muutama.  

Mutta sillä sekunnilla kun auto kaartaa tutusta liittymästä pienelle kylätielle ja siitä muutamien kilometrien päästä Lodolan portista sisään kaikki muuttuu. Matkalla oleminen on ihaninta mitä tiedämme.

Lodola on vanhojen ystävien koti, b&b ja luomutila Toscanan maaseudulla Val di Chianan laaksossa, Sienan ja Arezzon välimaastossa. Taas kerran se ottaa meidät sydämellisesti vastaan ja asettuu maailman navaksi, onnellisten päivien paikaksemme. Kaikki ympärillä on tuttua ja rakasta, helppoa hengittää ja elää.

Matkanteko unohtuu, väsymys kaikkoaa eikä nihkeä matkakumppani halua mitään muuta kuin matkustaa matkustamasta päästyään juuri tänne. Nauru ja kuplivuus pulppuavat ulos kehosta tutulla keveydellä. Suloinen joutilaisuus, dolce far'niente, alkaa hösselillä.