VIIKON PARHAAT ... JA PASKIMMAT

20/12/2015





Paras joulu on joulu, joka on jo. Tänä vuonna olemme yrittäneet viettää joulua koko joulukuun, ja onnistuneet siinä erinomaisesti. On, ja on ollut hyvin jouluista, hyvää ja kaunista. 

Siitä luonnollisesti seraakin viikon paras pyyntö, jonka osoitan pukille: Dear Santa, define naughty! Täällä käsitteiden venyttämisen mestari miettii tuleeko niitä puketteja sittenkin. Haaveissani heittäydyn uskomaan, että Kipparista kuoriutuu joulu(n)unelmien mies, joka on painanut syksyn aikana korvan taakse SEN, SEN tai SEN toiveeni ja astuu ovesta juuri oikean merkkisen lahjapaperikassin kanssa. Blogien ihmeellisessä maailmassa tapaan yhtenään ihka oikeita, eläviä naisia, joiden miehet tulevat kotiin Fendin kassit kyynärtaipeissa.  
Kilttinä, tai kiltinpänä olemiseen liittyy viikon paras (tai paskin, en ole ihan varma mitä menin tekemään) sopimus. Olen pitkään hävennyt kiroamistani, erityisesti v:n viljelyä. Haluan siitä eroon! Teimme sopimuksen: Puoli vuotta v:töntä elämää ja saan SEN mistä unelmoin. Jokaisesta hairahduksesta kilahtaa euro Kipparille. Jos pääsee lipsahdus ja Kippari on siitä voitonriemuisen tyytyväinen, euroa ei tipu. Tarkoitus on, että virheistäni ei iloita, vaan minua johdetaan kaidalle polulle kannustaen. Fiddu, fidun fiddu ja vit...zi ovat kaikki sallittuja. Fiddu mikä homma!

Viikon parasta joulumusaa kuuntelimme kahdessa hienossa konsertissa. Kaupungin orkesterin joulukonsertin solistina oli Suomen Michael Bubble, upea Mikael Konttinen ja orkesterin uusi liettualainen taiteellinen johtaja hurmasi hassuilla suomen kielen spiikeillään ja rennolla kapelimestariudellaan. Toisessa konsertissa rakuunoiden torvisoittokunnan säestyksellä esiintyi paikallinen kuninkaallinen Maria Tyyster. Ihmeellisen tasokkaita konsertteja molemmat.

Viikon parhaat DIY:t ovat köynös ja taso. Laitoin Kipparin sahan kanssa puskiin varkaisiin. Saaliista, nipusta jonkin sortin jalomännyn oksia, vääntelin oven päälle ihanan köynöksen, joka ei edes varise. Miten kauan piti kierrellä kauppoja muoviköynöstä metsästäen, ennen kuin tajusin, että laittomuuksilla homma hoidetaan. Kipparin hard-DIY on betonitaso keittiön saarekkeeseen. Jännittää, mitä muotista irtoaa.


Kuusiressi on ohi. Verkkopussista paljastui kuin paljastuikin paras kuusi ikinä. Valot ja tähti ovat paikoillaan. Samoin valkoiset ruusut ja Venezian naamiot. Joka päivä lisään vähän jotain. Meillä on ehkä noin kolme miljoonaa joulukoristetta.

Viikon olisi voinut jäädä väliin oli yllättävää kyllä Wolkoffin joululounas. Emme odottaneet perinteisiä kinkkuja ja laatikoita, mutta talon tyyliin sopivaa jouluista kuitenkin. Alkupaloissa joulun makuja löytyikin, mutta siihen jäivät. Jälkkäri oli jäätävä, pistaasisemifreddon päällä metsämansikkasorbettia!! Olisi ollut huippua heinäkuussa.

Viikon paskin tosiasia on, että Kippari lähtee jouluksi töihin. Parin päivän päästä voin viljellä v:a pulittamatta euroakaan ja vietellä joulua omassa parhaassa seurassani. 








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti