VIIKON PARHAAT

14/02/2016





Viikot juoksevat hurjaa kyytiä ja Helsingissä sataa lähes tauotta vettä tai räntää. En jaksa rankata sen enempää aikaa kuin säätäkään paskimmille sijoille. Tuntuu hyvältä lähteä viikon päästä omaan kotiin ja alkaa suunnitella missä kevättänsä viettää. Olen ollut onnellinen Rööperin friidu. 

Siksipä viikon paras lupaus saatiin Kipparin perämiesnaiselta Ellulta. Tsadin kaipuun uusiessa voin palata Rööperin "naapuripitäjään" Ullikseen, sillä merinainen vuokraa törninsä ajaksi Tehtaankadun persoonallisen kotinsa käyttööni, jos niin haluan. Näen jo sieluni silmin tämän Ellun kanan lepuuttamassa täyttä vatsaansa asperger-Ellun viininpunaisella samettidivaanilla. Talossa on käsittämättömän kaunis jugend-rappukäytävä ja lukitulla sisäpihalla turvapaikka jopolle.

Matkalla Ellulta kotiin, poikkesimme Eiran ökyhuvilakaduille. Viikon paras talobongaus oli Hesarin joulukuisen piparkakkurakennuskisankin mallina toiminut ja voiton vienyt autio kummitushuvila. Spooooky!



Parasta ruokaa syötiin joka päivä eri osoitteessa. Listallani rastin peräänsä saivat Krog Roba (mnjamm), IPI Kulmakuppila, jo toistamiseen (mnjammm), Eiran Sandro (mnjammm njamm), Bones (mnjomm) ja Primula (mnjommm mnjom). Kotona syötiin kerran ja pakko taas nöyrtyä jakamaan parhaan vodkapastan pisteet jauheliha-pastapariskunnalle. Miten joillain voi pysyä kultalusikka kädessä koko ajan?!?





Ruokaan liittyy myös viikon paras sukulaislounas. Se syötiin serkkuni vaimon Minnan kanssa Brondassa. Suku on ihan paras, kun oppii harjottamaan selektiivistä valintaa. Bronda osoittautui paitsi kauniiksi ja viihtyisäksi, myös erittäin maukkaaksi. Pääsimme viikon ainoan aurinkoisen päivän ansiosta avaamaan myös virallisen rose`-kauden. 

Viikon paras aamuhiprakka ja sitä seurannut päiväkrapula hankittiin ystäväbrunssilla. Juhlallisuuksien (ja hiprakan/kankkusen) syynä olivat ristiäiset. Koko elämänsä omaan etunimeensä tyytymätön ystävä sai kuohuviinikasteessa uuden nimen Kitte. Iltapäivä meni toipuessa ja Kipparin marmatusta kuunnellessa, mutta olenpahan taas yhtä kummilasta rikkaampi.

Viikon paras ja ainoa kaupunginvalloitusretki tehtiin vastatuuleen ja sateenvarjojen alla Katajanokalle. Näkisin meidät mainiosti asumassa Luotsikadulla. 

Viikon ehdottomiin kohokohtiin kuuluu viikon paras elokuva Tanskalainen tyttö. Boikotoimme finnkinoja ja katsoimme upean, kauniin elokuvan Kino Engelissä. Ihmisen kuuluu saada elää ominta elämäänsä.



Viikon paras päivä ei ole tänään, vaikka ystävänpäivä onkin. Olen yksinäinen, Kippari on kotona eikä pinkkipukuista ystävänpäiväpukkia ole näkynyt. Jatkan kuitenkin siihen uskomista. Ja joku jossain kyllä ennemmin tai myöhemmin ymmärtää, että se on olemassa ja että sen on paras ilmaantua. Vink vink. Tänään saatoin myös rakkaan Ruususemme matkaan. Luotan, että viisas nuori nainen osaa pitää itsestään huolta ja palaa luoksemme maailman avartamana ja entistä itseään viisaampana. Olen ylpeä, että hän ei uskaltanut jättää sisällään olevaa rohkeutta käyttämättä, vaan pakkasi reppunsa ja lähti, yksin ja kauas.   






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti