03/12/2016
Kippari on pikkisostoksilla. Pikkikset ovat harhaanjohtavasta nimestään huolimatta suuri tapahtuma. Lähes legendaariset kahden hengen pikkujoulumme starttaavat heti, kun pikkispukki kolistelee ovesta sisään. Sieluni silmin näen, miten Kippari tässä naputellessani vaeltaa eksyneenä ja hikoillen marketin loputtomassa labyrintissä pikkispukettia metsästäen. Alun perin traditio syntyi oikean joulun korvikkeeksi. Törnien mukaan olemme viettäneet joulua milloin etu-, milloin jälkikäteen. Tänä vuonna jouluonni lyö meidät ällikällä kolmesti: pikkikset✔️, joulureissu✔️ja oikea joulu✔️.
Juhlahumun lomassa pakkaan matkalaukkua. Vaikka emme tänä talvena vaellakaan Venezian sumussa, ilman sumua tuskin vaellamme. En mene lupaamaan, että "Täällä E.T. , Lontoo..." -raportit tulevat kuitenkaan suorina, niin paljon on listalla neljälle päivälle.
Ennen Lontoon konetta ehdin vihdoin nousta Ateneumin portaat ja viettää ansaittua laatuaikaa rakkaan Modiglianini seurassa. Usein elämä on juuri niin hyvää millaiseksi sen tekee. Pikkispukki kolistelee eteisessä - näihin kuviin ja näihin tunnelmiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti