05/04/2016
Yksi Italian matkojemme pääpuuhia on syöminen. Teemme sen pieteetillä ja hartaasti ja harvoin jätämme väliin yhtään syömämahdollisuutta. Vuosien varrella kyky haistaa hyvät apajat alkaa olla samaa tasoa kuin tryffelikoirilla. Piazza Santo Spiriton ympäristössä ravintolatarjonta on mainiota tasoa. Ennen menun lukemista tarkistamme aina onko asiakkaina paikallisia. Jos kanssasyömärit koostuvat vielä haalareissa ruokailevista italialaisista työmiehistä, voi olla varma, että ruoka on hyvää. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta välttelemme Italiassa fine diningia ja kaikenlaista piiperrystä. Ulkoisesti vähemmän trendikkäät Trattoriat ja Osteriat ovat yleensä huippuja, niin Santo Spiritollakin. Aamupalapaikaksi vakiintuu viikossa Popcafe, jonka porkkanapähkinäkakku on taivaallista ja palat kilon luokkaa. Jokainen rappukäytävämme 85 jyrkästä portaasta on tarpeen, onneksi nousuja tulee monta kertaa päivässä, sillä jaksaakseen syödä seuraavan aterian täytyy syömärin käydä välillä lepäämässä.
Ruokatottumusten terveellisyys laskee muutamassa päivässä. Vihreää ei lautasella näy kuin basilikakoristessa, kun pistelemme hymyillen suihimme pastaa, pastaa ja pastaa. Il Santo Bevitore, La Trattoria Casalinga, Angolino ja Osteria Santo Spirito saavat meiltä tähtiä. Illallisella lautaselle paistuu toscanalaista makkaraa ja kaikenlaista lihaa, lisukkeena saatta olla vihanneksia, mutta salaatit väistämme sujuvasti. Sesongissa olevat mansikat ovat tuoreinta, mitä suuhumme pistämme.
Syvä onnellisuus täyttää mahamme ja mielemme, Santo Spirito pitää meidät paremmin kuin hyvin (pyhissä) hengissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti