09/05/2016
Tänään on hyvä päivä. Jos vapusta ei välitetä, en muista milloin olisi ollut huono. Ei muistu mieleen myöskään ahdistus, stressi tai unettomuus. Tilojen soisi jatkuvan loppuelämän. Pienoinen osasyyllinen lienee myös aurinko. Kilometrejä kertyy, kun siksakkaan ympäri kaupunkia. Puhelin näyttää yli kymmenen kilometrin päivittäiskeskiarvoja. (Täydellisen kuopan tilastoihini tekee vappu; totalitääritrauman lisäksi askelmittarin lukema väittää tylynä, että etenin päivän aikana 40 metriä).
Heti aamusta hommissani on hyvä buugi. Sähköpostittelujen seurauksena tartun tarjoukseen, josta en yksinkertaisesti voi kieltäytyä ja tulen tehneeksi (pieniä)(taide)hankintoja. Pidän Kipparin jännitystä yllä enkä paljasta enempää, mutta vinkvink, pupukortilla olisi hyvä olla ligviditeettiä.
Afäärit hoidettuani olen hyvissä ajoin ennen pahinta lounasruuhkaa tyydyttämässä himojani Hokussa. Teriyakilohi on kutsunut sekä päivin että öin. Nöyräksi ja hiljaiseeksi saa syöjänsä tämä havajilainen tälläkin kertaa ja kutsuhuudot vaimenevat vähäksi aikaa. Hyvä pöhinä jatkuu täysmahaisena. Lohen syönnin täytyy terävöittää myös näköä, sillä silmiini osuu kadun toiselta puolelta vastakkaisen vintageliikkeen ikkunassa oleva iäkäs Dior. Laukun kuosi on legendaarinen, himoitsin sitä jo teinivuosinani -80-luvulla, mutta silloin papsukka betalade inte ja hankinta kuivui kasaan. Clutch on moitteettomassa kunnossa, mutta aitous jää mietityttämään. Päätän tehdä tutkimustyötä nettiserlokkina etten vain onnen sumentamin silmin osta kinukkidioria. Ehtiipä pupsukkakin sillä aikaa tarkistaa ligviditeetit. Annan jalkalihaksilleni lepopäivän ja teen lauttamatkan Suomenlinnaan. Valkoviinilasiin tulee harvoin kesäaikaan syljettyä, mutta erityisen bukeinen ja pyöreä suutuntuma on maanantaina päiväsaikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti