15/10/2016
En osta lentolippua Italiaan, ostan junalipun Rööperiin. Valintaan ei liity pienintäkään kompromissia, rakkauteni Helsinkiin on samaa kokoluokkaa Italian rakkauden kanssa. Sisäinen Signorina on hänkin varsin tyytyväinen päätökseen. Bulevardin Casa Italiassa pääsee sitä paitsi pääkallopaikalle askeltamalla muutaman portaan katutasosta sen sijaan, että puutuisi reilut kolme tuntia ahtaassa turistiluokassa. Eväätkin ovat muoviin pakattuja kolmioleipiä huomattavasti herkullissimat. Lähes ainoa ero tunnelmaan on se, että Bulevardilla ei korjata oliivisatoa.
Teen oloni kotoisaksi hankkimalla ensi töikeseni leipää ja kukkia. Suhde Ekbergiin ei ole pähkinäistä Fredriciä syvempi, mutta monista muista elämän viimeaikaisista valinnoista olen hämillisen onnellinen. Silmu on enemmän kuin kahvila, jossa juodaan kahvia, Mandula on enemmän kuin studio, jossa joogataan ja Inbloom on ehdottomasti enemmän kuin kauppa täynnä kauniita kukkia. Hullut päivät eivät lisää Stockmannia listaan. Sen sijaan Cosista en ole niinkään varma. Osun nimittäin cashmirostoksille yhtä aikaa Evan ja Efvan kanssa. Maksamme muina blondeina vierekkäisillä kassoilla samanlaisia huivejamme ja olen melkein varma, että Kämpin sviittikin olisi enemmän kuin Kämpin sviitti, jos sen jakaisi shoppailusamisten kanssa shamppanjaa ennen konserttia siemaillen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti