08/03/2017
Seuraan mielelläni kuhinaa trendi-ilmiöiden ympärillä. Erityisen kiinnostavia ovat muotiin, ruokaan ja sisutukseen liittyvät tulemiset ja menemiset. Hämmentäviä sen sijaan ovat erinäiset uudet tulemiset. En ole alkuunkaan valmis repukeutumaan Leviksen 501:iin, varsinkaan mom jeans-nimisiin. On tämä boy friend-kuviokin vielä vaiheessa. Edellisestä permanentistakaan tulee tuskin koskaan kulumaan tarpeeksi aikaa. Päälaelta hartioille 45 asteen kulmassa laskeutuva velttokiharainen pyramidimalli oli se mitä sain, vaikka teippasin kampaajalle peiliin mallikuvan täydellisistä enkelinkiharoista. Throwback polaroidista puutuvat enää tylppäkärkiset Sancho-bootsit.
Mutta ei hommassa niin vähällä pääse, että seuraa muotia, selailee silloin tällöin Avotakkaa ja antaa somen päättää syömisensä. Aidosti trendikäs valitsee kenen joukoissa seisoo. The Times kirjoitti taannoin nousevista skanditrendeistä. Artkkelin mukaan hyggeilyt on hyggeilty. Kynttilät sammuksiin, villasukat naftaliiniin ja ulos koloista! Suomalainen sisu on nyt uusi kuuma. En oikein koskaan tajunnutkaan tanskalaisia. Ehkä siksi, että hygge on toinen luontoni. Mutta en taida sittenkään olla menneen talven trendikuningatar. Sisun sisältämää tahdonvoimaa, urheutta, sinnikkyyttä ja sitkeyttä kun riittää joskus äärirajoille asti. Olen todennäköisesti puuteriroosan ja kaktusten lisäksi klassikkomaailmani trendikkäin elementti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti