16/03/2016
Viikko kuluu leppoisasti. Kalenterissa on pari sovittua tapaamista, muutoin potpottelen ellun kanalle sopivaan tahtiin päivästä toiseen. Aurinkoisina päivinä kävelen päämäärättömiä lenkkejä jäällä. Kaupunginlahti täyttyy ulkoilijoista, on viimeiset hetket nauttia ennen kuin vesi ottaa taas tilan haltuunsa. Jaksan pitkästä aikaa keskittyä myös lukemiseen. Kun en löydä kirjastosta mitään kiinnostavaa, enkä jaksa pukeutua kirjakauppaan, muistan, että Kipparilla on tili E-kirjakauppaan. Olen ihan muissa aikeissa ostoksilla, kun silmiin osuu viime aikoina paljon puhututtanut naisten puuhakirja. En ole ollut erityisen kiinnostunut KonMarin opeista. Pääsääntöisesti meillä on paikat järjestyksessä ja tavaroilla paikkansa, joten kirja on jäänyt avaamatta, vaikka olenkin viime ajat vimmaisesti pistänyt turhaa tavaraa poistoon ja käynyt kaappeja ja laatikoita läpi. Luen alun jaarituksia harppoen, mutta jossain viidennenkymmenennen sivun kohdilla valpastun. Googlaan viikkaustekniikoita ja ihailen kuvia sävysävyyn järjestetyistä vaatelaatikoista. En todellakaan aio kantaa keskelle olohuoneen lattiaa kaikkia omistamiani vaatteita ja aloittaa poistoperkausta kysymällä jokaiselta sukalta tai puserolta erikseen, tuottaako se minulle iloa. Mutta annan KonMarille mahdollisuuden. Pelkomummon perintöpiirongin alusvaatelaatikkojen muodossa. Minulla on kaksi kohtalaisen isoa piirongin laatikkoa alusvaatteilleni. Kumpikin pursuaa niin, että puhtaan pyykin sisään tunkeminen on työlästä ja mielessä olevien pikkupöksyjen jalkaan löytäminen mahdotonta. Sängyn päällä on alusvaatemeri kun käyn jokaisen stringin ja sloggin yksi kerralaan läpi ja sekajäte täyttyy "et tuota iloa"-tuomituista. Kun olen suorittanut oikeaoppisen suorakaidemuotoon perustuvan viikkauksen, olen täysin koukuttunut. Kalsarilaatikkoni on t ä y d e l l i s e n kaunis. Jätän sen auki ja käyn vähän väliä ihailemassa lopputulosta. Näen itseni suihkun jälkeen hymyssä suin valitsemassa päälle pantavaa joko vasemmalta pitsiosastolta tai oikealta arkiosastolta. Laatikonsisäiset laatikot toisivat tähän kyllä lisäkuria, myönnän, KonMari. Ja liukuovikaappeihin Kippari saa ensitöikseen kotiin tultuaan asentaa ulosvedettävät laatikot, jotta saan paidat ja neuleet uuteen järjestykseen. Huomenna on sukkien vuoro, ne pääsevät pitkän kaltoinkohtelun jälkeen tempurpatjamaiseen lepoon. Jäin kiinni täydellisestä virheestä - sukkien heittämisestä laatikkoon perunakerinä, mutta nyt KonMarin johdatuksella pyöräytän sukkahousut sushirulliksi ja viikkaan sukat hellään kolmitaitokseen. Aamen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti