19/09/2015
Kaipaan Kipparin ruokaseuraa ja monen tunnin sessioita hellan ja pöydän ääressä. Kun kokkailen itselleni, lähetän Kipparille keitoksistani kuvia ja viestejä, vaikka muutoin en koskaan käytä puhelinta ruokaillessa. Yksin syöminen on surullista, opin sen Italiassa. Kaipaan myös Toscanaan. Alkossa silmiin osuu uutuusviini tutuilta kukkuloilta. Teen ostopäätöksen puhtaasti ikävöintieni perusteella. Yritin joku aika sitten lisätä Kipparin lukuisten lempinimien joukkoon pupun, erittäin huonolla menestyksellä. Taloustilimme maksukortissa komeilee kuitenkin kyseinen otus. Tuntuu aina paljon mukavammalta vilauttaa korttia, kun pupu maksaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti